Käden taitoja kunnioittaen ja laadusta tinkimättä

Tauno Tapaila siirtyi yrityksen vetäjäksi vuonna 1972. Korjaustoiminta alkoi jäädä, siitä siirryttiin tiukemmin alihankintaan. Ensimmäinen pitkäaikainen alihankintasopimus tehtiin Vanaja-Sisun kanssa. Yhteistyö on kestänyt ja jatkunut.

– Siirtyminen Hämeenlinnaan johtui synergiasyistä. Olemme lähellä suuria asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Yhteistyö jatkuu, vaikka asiakasyrityksissä on tapahtunut toimiala- ja omistusmuutoksia.

Hämeenlinnan Konepaja Oy valmistaa vaativia teräsrakenteita ja koneen osia kotimaiselle vientiteollisuudelle. Suuria asiakkaita ovat sotilasajoneuvoja valmistavan Patria Land and Armamentin lisäksi nostureita valmistavaKCI Konecranes, hammasvaihteita tuottava Kumera Drives, kuorma-autojen valmistaja Sisu-Auto Karjaa, betoniteollisuuden koneita valmistava Elematic Toijalassa ja moni muu.

– Tuotannosta menee suurin osa välillisesti vientiin.

Tauno Tapaila pitää pitkäjännitteisyyttä ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista vahvana tekijänä siihen, että yhteistyötä on tehty jopa yli 30 vuotta eräiden asiakkaiden kanssa.

– Kriteereinä ovat varmaankin olleet vahvuutemme eli laatu, toimitusvarmuus ja joustavuus. Tämä on onnistunut, koska olemme usein alusta lähtien mukana tuotteiden kehittelyssä ja prototyyppienkin toteuttamisessa. Työt tulevat meille useimmiten valmiina suunnitelmina, mutta kyllä niissä näkyy usein myös meidän kädenjälkemme. Toimintamme perustuu aina asiakkaan liiketoiminnan ymmärtämiseen, luotettavuuteen ja ammattitaitoon.

Hämeenlinnan Konepaja Oy:n toiminnan ohjenuorana on toimintakäsikirja, joka sisältää huomioitavat asiat A:sta Y:hyn eli asiakkaasta ympäristöön.

Hyvä henki

Jokaisen menestyvän yrityksen vahvuutena on hyvä henkilöstö. Hämeenlinnan Konepaja Oy:ssä on Tauno Tapailan mukaan vain hyviä työntekijöitä.

– Meillä on hyvä henki ja henkilöstö. Ongelmia ei tule, kun tietoa asioista annetaan heti myös lattiatasolle. Tilauksemme ovat tiedossa jo hyvissä ajoin etukäteen. Esimerkiksi Liettuaan työn alla olevat maastokuorma-autojen 60 teräslavaa tilattiin noin puoli vuotta ennen ensimmäisiä toimituksia. Toki tällaisissa tapauksissa vaikuttavat myös raaka-aineiden hinnan muutokset, teräksessä kun on ollut huimia nousuja. Ne on pyritty kohtuullisen onnistuneesti siirtämään hintaan. Raaka-aineen saannissa oli välillä viiveitä, mutta pidämme kuitenkin sen verran isoja varastoja että tuotanto ei ole kärsinyt.

Tauno Tapaila kertoo, että alalla on kohtuullisen paljon kilpailua.

– Mutta töitä on riittänyt ainakin toistaiseksi. Jos työt vähenevät, myös kilpailu varmaankin kovenee.

– Meidän töistämme noin puolet koostuu tilaustöistä, joista laskutetaan sen mukaan mitä tekeminen maksaa. Tilaajat ovat ammattilaisia, he tuntevat ja tietävät hintatason.

Keskittyminen perusasioihin

Lama-aika 90-luvulla ei Tapailan mukaan yrityksen toiminnassa tuntunut.

– Silloinkin koitui eduksi se, että olemme aina keskittyneet perusasioihin, siihen mitä todella osaamme. Kun ei tavoitella ihmeitä, ei tule myöskään pettymyksiä. Pidetään jalat maassa ja mennään tasaisesti eteenpäin. Toimintaa kehitetään verkottumalla kehittämiskumppanuuteen sitoutuneiden yhteistyöyritysten kanssa. Yrityksellä on oma kattava alihankkijoiden ja tavarantoimittajien verkosto. Osaltamme olemme sitoutuneet jatkuvaan osaamisen kehittämiseen ja uudistamiseen.

Hiukan naurahtaen Tapaila toteaa, että yrityksessä on onnistuttu välttämään ongelmalliset työt. – Olemme ajelehtineet tuollaisia karikoita vältellen eteenpäin.

– Uskon töitä riittävän jatkossakin. Toivottavasti tekijöitäkin riittää. Nimittäin käden taidot ovat maassamme huolestuttavasti heikentyneet, myös niihin liittyvä koulutus. Esimerkiksi konepajakoulut ajettiin kaikki alas ja vasta aivan viime vuosina on herätty niiden tarpeeseen. Myös opetuksen tasoa tulisi nostaa. Toivottavasti nämä asiat saadaan kuntoon, sillä suomalaisen metalliteollisuuden kilpailukyky on kiinni työn jäljestä ja toimitusvarmuudesta. Itse työ on samanlaista kuin aikaisemmin, toki ohjelmoitavien koneiden käyttö edellyttää omia oppejaan.

Tapaila on huomannut myös sen, että suunnittelijoilta puuttuvat usein käytännön tekemisen taidot.

– Jos heillä ei ole kokemusta käsillä tekemisestä, syntyy suunnitelmia jotka ovat käytännössä vaikeita, joskus jopa miltei mahdottomia toteuttaa.

Hämeenlinnan Konepaja Oy:n toimitusjohtaja Tauno Tapaila on jatkuvasti mukana yrityksen arjessa, ongelmia ratkomassa ja myös käsillä tekemässä. Jatkokuvioita ei ole vielä isommin mietitty, vaikka poika onkin mukana yrityksen työssä.

– Ainakin vielä olen joka aamu lähtenyt mielelläni töihin, työt todella kiinnostavat. Enkä ainakaan vielä ole keksinyt, mitä tekisin jos en olisi yrityksen töissä mukana, pitkästä yrittäjäurasta on tullut myös elämäntapa.

Töitä yrityksessä tehdään 12 hengen voimin.