Suuntana ylöspäin!

Jaa somessa:

Kaarron Rakennus Oy on malliesimerkki perheyrityksestä, missä tulevaisuutta on rakennettu suunnitelmallisesti ja maltillisesti. Armas Kaarto oli 1979 perustamassa yritystä, jota johtaa tänä päivänä hänen poikansa Mikko Kaarto. Hän on kasvanut nykyiseen tehtäväänsä isänsä ohjauksessa rakennusalan monien erilaisten työtehtävien kautta.

– Isä aloitti rakennuksilla 15-vuotiaana, ja minä lähdin nuorena miehenä hänen mukanaan vuonna 2000 Helsinkiin, missä teimme maalaus- ja tasoiteurakoita. Siellä syttyi kipinä, joka vei minut lopulta rakennushommiin, vaikka alunperin opiskelin atk:ta.

– Maalaustöiden jälkeen sain vähitellen entistä vastuullisempia tehtäviä. Olen ollut muun muassa lautapoikana, kirvesmiehenä ja mestarina sekä hoitanut hankintoja. Toimitusjohtajana minulle on suuri hyöty siitä, että tunnen työkokemukseni ansiosta eri työvaiheet ja minun on helppo samaistua käytännön tilanteisiin. Kun ymmärtää kokonaisuuden, on helpompi ratkaista myös ongelmia. Isä teki viisaasti, koska ei antanut pojalleen koko vastuuta yhdellä kertaa, atk-opintojen sijasta lopulta rakennusinsinööriksi opiskellut Mikko Kaarto sanoo.

Onnistunut läpimurto lisäsi uskottavuutta

Kaarron Rakennus on elänyt viimeiset vuodet vakaan kasvun aikaa. Mikko Kaarto lähti opiskelemaan rakennusinsinööriksi 2003. Valmistuttuaan kolme vuotta myöhemmin hän sai käytännössä vetovastuun yrityksestä.

– Isä sanoi, että hoida sinä yritystä tästä eteenpäin, ja jäi kokonaan taka-alalle. Hän on kuitenkin neuvonut kaikessa missä on pystynyt, ja toiminut lisäksi mestarina työmailla.

Armas Kaarto oli ottanut rakentajana uuden startin vuonna 2002 aloittaessaan rivitalorakentamisen. Pian sen jälkeen kun Mikko Kaarto oli aloittanut yrityksen toimitusjohtajana, Kaarron Rakennuksessa tarkistettiin suuntaa ja tehtiin uusi strateginen valinta: yritys päätti keskittyä julkiseen rakentamiseen.

– Samana vuonna kun valmistuin isä ennakoi tulevan laman ja sanoi, että kahden vuoden kuluttua Ylivieskassa ei rakenneta yhtään rivitaloa tai muuta uudisrakennusta. 2007 lopetimme oman tuotannon ja siirryimme julkiselle puolelle. Ensimmäinen kohteemme oli Ylivieskan yläasteen saneeraus.

– Se oli siinä tilanteessa äärettömän viisas ratkaisu, vaikka vaatikin meiltä isoja investointeja. Kuten yleensä rivitalorakentamisessa, kalusto oli ollut siihen asti aika pientä, Mikko Kaarto kertaa tapahtunutta.

Pian yritys voitti urakkakilpailun, joka käänsi kehityksen entistä voimakkaammalle kasvu-uralle. Kaarron Rakennus sai tehtäväksi rakentaa Ylivieskan seurakunnalle uuden seurakuntakeskuksen, toimitalo Pietarin.

– Seurakuntakeskuksen kustannusarvio oli 5,2 miljoonaa euroa, ja se on tähän asti meidän suurin yksittäinen rakennuskohde. Se oli myös henkilökohtaisesti haastava tilanne lähteä johtamaan 25-vuotiaana tuollaista projektia. Vaikka varmasti joku epäilikin etukäteen, rakentaminen onnistui kaikin puolin hyvin, ja se nosti meidät alan toimijana täysin uudelle tasolle.

Mikko Kaarron mukaan mukana oli tuuriakin, että yritys sai urakan tehtäväkseen, mutta myös Armas Kaarron tunnettuus rakennusalan osaajana lienee vaikuttanut lopulliseen valintaan.

Arkkitehti Jorma Palorannan suunnittelema toimitalo Pietari sai runsaasti alueellista ja valtakunnallista huomiota jo rakennusaikana. Rakenteiden monimuotoisuus, kaarevat katot ja seinät sekä lasipinnat tekivät kohteesta yksilöllisen mutta rakentajille myös äärimmäisen vaativan.

– Seurakuntakeskus on meille hyvä työnäyte. Kun rakennetaan julkisia rakennuksia, minusta niiden pitää olla juuri tällaisia. Rakentajalle haastavia, jotta arkkitehdin näkemykset saadaan toteutettua, ja lopputulokseltaan yksilöllisiä, Mikko Kaarto sanoo.

Hankinnoista vastaava työpäällikkö Pekka Korva korostaa, että Pietarin kaltainen kohde on jälkeenpäin ylpeyden aihe jokaiselle mukana olleelle rakentajalle.

– Oli hieno tunne käydä avajaisissa kalustetussa tilassa ja todeta, että tässä se nyt on. Tuli todellinen onnistumisen tunne ja silmissä näki kaikki ne vaiheet, kun töitä tehtiin välillä pakkasessa ja loskankin keskellä, Korva sanoo.

Linkki Aikaa jäätävä kehittämiselle

Seurakuntakeskuksen rakentamisen aikoihin yritykseen palkattiin lisää mestareita ja vastuita alettiin jakaa muutenkin laajemmin. Mikko Kaarto ja Pekka Korva olivat vanhoja opiskelukavereita, ja kaksikolla oli Muhoksella meneillään yhteinen koulun saneeraus- ja uudisrakennusprojekti. Korva näki seurakuntakeskusurakan poikkeuksellisen mielenkiintoisena hankkeena, ja Mikko Kaarto palkkasikin hänet työmaalle mestariksi.

Syksyllä 2009 Korva siirtyi mestariksi Haapavedelle, missä käynnistyi Kaarron Rakennuksen toistaiseksi vaativin saneerausurakka, Haapaveden sairaalan korjaussaneeraus.

– Ehdotin Pekalle, että hän voisi kilpailuttaa Haapaveden työmaalla rakennustarvikkeet ja minä hoidan enää aliurakat. Huomasin pian, että Pekkahan tekee parempia hankintoja kuin minä, Mikko Kaarto nauraa ja jatkaa, että siitä lähtien opiskelukaverin vastuulle on siirtynyt entistä enemmän muitakin asioita hankintojen lisäksi.

– On tärkeää jakaa vastuita, koska kokonaisuus on herkästi haavoittuva, jos kaikki on yhden ihmisen takana. Sen lisäksi aikaa pitää jäädä kehittämiselle. Olen sanonut, että pakolliset asiat pitäisi pystyä tekemään puolessa päivässä ja toinen puolisko tulisi käyttää kehittämiseen. Jos työt organisoidaan oikein, se on mahdollista, Mikko Kaarto sanoo.

”Rakennetaan kerralla oikein”

Toimitusjohtajan mukaan löytyy muutama selkeä syy, jotka selittävät yhtiön kehitystä ja menestystä.

– Isä on sanonut aina, että kun rakennetaan, rakennetaan kuin tehtäisiin itselle, ja rakennetaan kerralla oikein. Sillä olemme luoneet maineen, jonka ansiosta meihin luotetaan. Meidän periaatteena on rakentaa asiakaslähtöisesti asiakkaiden tarpeisiin ja viedä projekteja eteenpäin kokonaisvaltaisesti avaimet käteen-periaatteella.

– Yrityksellä pitää olla myös ammattitaitoinen henkilökunta ja kyky löytää oikeat ihmiset oikeille paikoille. Yksin ei kukaan pysty tällaiseen.

Tietotekniikallakin on ollut oma osuutensa kehitykseen. Kaarron mukaan ilman taloushallinnon Pajadata-tietojärjestelmää yrityksellä ei olisi ollut mahdollisuuksia laajeta nykyisiin mittoihin.

Uusia avauksia on tehty aivan viime aikoinakin. Keväällä 2011 Kaarron Rakennus aloitti kerrostalorakentamisen, jota on tarkoitus jatkaa gryndaus-periaatteella. Taustalla on Ylivieskan nopea väkimäärän kasvu, jonka on ennakoitu jatkuvan tulevinakin vuosina.

– Haemme hallittua kasvua mutta kuitenkin niin, että pysymme järkevällä tasolla, koska kasvaminenkin maksaa. Julkisessa rakentamisessa keskitymme jatkossakin keskisuuriin ja suuriin kohteisiin. Vuoden 2011 liikevaihto on 4,5 miljoona euroa ja vuodelle 2012 arvioidaan liikevaihdon kasvavan jo yli 5 miljoonaan euroon. Yrityksen kuluva tilikausi tulee olemaan yrityksen historian paras Kaarto ja Korva sanovat.

(Kuvat: Pekka Agarth)