Kyläseppien asenteita tarvitaan teräsrakenteiden toteuttamisessa

Väinö Vianderin paja sijaitsi Matkussa. Kalevi Viander ei jäänyt pitämään pajaa, vaan suuntasi samalle alalle vieraan palvelukseen. Kun työnantaja, Pelti ja Teräsrakenne Oy ei löytänyt yritykselle jatkajaa, perusti Kalevi Viander työtoveriensa kanssa Forssan Teräsrakenne Oy:n. Entisen työnantajan tilat vuokrattiin käyttöön ja neljän yrittäjän lisäksi palkattiin kolme työntekijää. Peltitöistä siirryttiin kohti tulevaisuuden alaksi koettua teräsrakenteita. Pieni, joustava yritys sai lisää markkinoita.

Vuonna 1986 oli edessä muutto Haisioon uusiin tiloihin. Nyt työntekijöitä oli viisitoista. Mentiin kolme vuotta eteenpäin, kaksi osakasta myivät osuutensa Kalevi Vianderille ja Heikki Lehtojärvelle. Ja vuonna 2002 Heikki Lehtojärvi jäi sairaseläkkeelle.

Merkittävä laajennus

Seuraava merkittävä etappi historiassa oli Ypäjän konepajan ostaminen. Se liitettiin yrityskaupassa Forssan Teräsrakenteen yhteyteen maaliskuussa 2005. Nyt Forssan Haision 800 neliön hallissa tehdään pienemmät työt ja alumiinin käsittely, Ypäjän 2300-neliöisessä suuremmat teräsrakenteet.

Yrityksestä on erilleen jakautunut Viander Steel, joka hoitaa rakenteiden pintakäsittelyn ja asennukset.

– Voimme tarjota asiakkaille kokonaisvaltaista palvelua. He saavat mittatilauksena yksilölliset ratkaisut kaikkiin tilanteisiin. Niinpä arkkitehdin ei tarvitse tehdä mitään kompromisseja toteuttamisen takia. Yhteensopivuudessa ei ole ongelmia, lopputulos on todella ainutkertainen niin kuin arkkitehti on suunnitellut, toteaa Kalevi Viander.

Tällä hetkellä yritys työllistää keskimäärin 25 henkeä. Työtilanne on kunnossa, pääosin rakenteet toimitetaan eteläisen Suomen kohteisiin. Rakenteiden kuljetukset hoidetaan myös pääosin itse.

Aina ei helppoa

Tilanne on nyt valoisa. Omat kohtalon hetkensä yrityksellä oli lama-aikaan, kun omistusjärjestelyt oli rahoitettu nyt ikävältä kalskahtavilla valuuttalainoilla. Kun samaan aikaan yritys kärsi merkittäviä luottotappioita valtakunnallisten rakennusliikkeiden konkurssien takia, oli usko koetuksella.

Tieto Kummilan konkurssista tuli yrittäjille juuri ennen viikonloppua. Mitään ei ollut tehtävissä. Pitkien, valvottujen öiden jälkeen maanantaina selvisi, että Kummila olikin maksanut kaikki laskunsa. Ja sen Helsingin Yliopistolle toteuttama rakennushanke oli niin pitkällä, että kaupunki jatkoi työmaata. Työ Teräsrakenteella jatkui.

Sinnikkyys palkittiin laman jälkeen. Yritys säilytti kasvonsa laman aikana. Tätä arvostivat tilaajat ja töitä alkoi tulla mukavaan tahtiin. Sitten oli edessä Heikki Lehtojärven osuuden ostaminen ja suuri haukkapala eli Ypäjän konepajan osto. Pienempi osti isomman, mutta suhdanteet näyttivätkin hyviltä.

Kalevi Viander ja Teräsrakenne Oy valittiin Vuoden yrittäjiksi Forssassa 2006. Terästeollisuuden parissa pitkään toimineella yrittäjällä riittää uskoa alan tulevaisuuteen.

– Työtä olisi, mutta onko jatkossa tekijöitä? Siinä on paha kysymys. Koulutus ja tarpeet eivät ole kohdanneet. Ala ei myöskään ole ollut se kaikkein vetovoimaisin, toki aivan viime vuosina on tapahtunut muutosta. Niin sanotusti valmiiden työntekijöiden saaminen on hyvin vaikeaa. Työpaikoilla on koulutettava ja hiottava uusien työntekijöiden valmiuksia. Mielestäni työpaikoilla kurssitus on juuri sellaista oikeaa toimintaa. Myös kurssikeskusten opiskelijat pitäisi saada ihan oikeaan teräsrakennetyöhön, jotta he näkisivät mistä oikeasti on kysymys.

– Kun vielä alan arvostusta saataisiin nostettua niin, että se näkyisi myös hintatasossa. Tämä mahdollistaisi parempien palkkojen maksamisen. Tämähän nostaa samalla alan kiinnostavuutta nuorten tekijöiden silmissä.

Mielihyvää onnistumisesta

Kalevi Viander itse kertoo vielä ”kuuluvansa siihen seppien sukupolveen”, joka sai suurimman hyvän olon tunteen saatuaan toteutettua jonkun vaikean työtehtävän tai rakenteen. Tätä ei 30 vuoden yrittäjän ura teräsrakenteiden parissa ole muuttanut.

– Onnistunut projekti lämmittää sydäntä, sitä ei käy kiistäminen. Osa töistä onkin sellaisia, että niiden toteuttamisessa on seppien käsityöläisasenne paikallaan.

– Menestyminen markkinoilla on kiinni monesta asiasta. Onnistuminen vaikeissa työtehtävissä kulkee eri rakennuttajien korviin, näin he uskaltavat tarjota myös haasteellisia urakoita. Kun parhaansa yrittää, pitää laadun korkealla ja pysyy aikatauluissa, on tällä alalla varmasti jatkossakin menestymisen edellytyksiä.

Forssan Teräsrakenteella on hyvä valikoima erilaisia referenssikohteita. On julkisia rakennuksia, on liike- ja asuinkiinteistöjä. Esimerkiksi Stakesin pääkonttori, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan vaihe I Viikissa. Forssan ABC-liikennemyymälä, paloasema ja museokohteena hienovaraisesti toteutettu Forssan kuvataidekoulu löytyvät läheltä. Uusimpiin näyttäviin kohteisiin kuuluvat HYKS:n Biomedicum-rakennuksen vierellä löytyvä upea ”piippupatteri”.

Rakentamiseen liittyvien Forssassa tai Ypäjällä toteutettavien tuotteiden lista on pitkä. Siitä löytyvät ovet, ikkunat, julkisivut, kattoikkunat, kaiteet, sisälasiseinät, runkorakenteet ja katokset. Eli juuri ne yksityiskohdat, jotka tekevät jokaisesta rakennuksesta erilaisen.

Yrittäjyys on Kalevi Vianderille ollut selvä valinta jo nuorena. Eikä valinta ole kaduttanut.

– Yrittäjien asema ja arvostus on Suomessa parantunut. Ja mikä tärkeintä, on saatavana myös kättä pidempää eli tukea mahdollisten kehitys- ja investointihankkeiden toteuttamiseen.

– Tällä hetkellä moni yrittäjä miettii miten yrityksen tulevaisuus ratkaistaan jatkossa. Vielä on ratkaisematta, kuinka perheyrityksille löydetään kunnialla jatkajat. Tähän vaikuttavat varmasti myös vielä pöydällä olevat veropäätökset.