Osaava maakunta täynnä potentiaalisia mahdollisuuksia

– Olemme määrätietoisesti vahvistaneet kaupunkiseutujen osaamiskeskittymiä, joissa globaaleilla markkinoilla toimivilla yrityksillä, yliopistotoimijoilla ja muilla elinkeinoelämän kehittäjillä on mahdollisuus mm. luoda ja testata uusia innovaatioita ja muuttaa ne bisnekseksi, kertoo Koskinen.

Esimerkeiksi hän nostaa Mikkelin materiaali- ja ympäristötekniikan laboratorio- ja tuotekehitysympäristön, Savonlinnassa selluteollisuuden laitevalmistuksen tuotekehitystä palvelevan kuitulaboratorion ja Pieksämäen rautatieteknologian tuotekehitysympäristön.

– Tämänkaltaisten hankkeiden hyöty näkyy vuosien viiveellä, mutta jo nyt voidaan sanoa, että olemme saaneet olemassa olevia yrityksiä säilymään ja kehittämään toimintaansa Etelä-Savossa ja tietenkin uusia yrityksiä kiinnostumaan maakunnasta sijaintipaikkana. Täältä löytyy vielä hyvin työhön sitoutuvaa ja osaavaa työvoimaa, Koskinen sanoo.

Teollisuus uusiutuu, palvelut nousuun

Etelä-Savon maakunnan perinteisiä teollisia vahvuuksia ovat metalli ja metsä. Uudistamalla tuotantoaan ja rakenteitaan nämä alat ovat pärjänneet myös kiristyvässä kilpailussa kansainvälisillä markkinoilla. Puuta voisi Koskisen mukaan jalostaa nykyistä enemmänkin oman maakunnan puutuoteteollisuudessa. Tällä hetkellä suurin osa Etelä-Savon puusta menee prosessiteollisuuden jalostettavaksi naapurimaakuntiin.

Myös matkailussa on Koskisen mukaan vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, ja vapaa-ajan asukkaat ja matkailijat ovat tervetullutta ostovoimaa kasvavalle palvelusektorille maakunnan oman väen vähetessä.

– Maakuntahan on jo tunnettu kulttuuri- ja liikuntatarjonnaltaan. Meillä on Savonlinnan oopperajuhlat, Mikkelin musiikkijuhlat, Sulkavan soudut, Retretti, Puustock, Jurassic Rock ja lukuisat muut tapahtumat. Olemme lähellä pääkaupunkiseutua ja Pietaria, joten meillä on ulottuvillamme huikea markkina- ja yhteistyöpotentiaali, hän muistuttaa.

Sijaintiedusta voidaan kuitenkin hyötyä vain, jos yhteydet ovat kunnossa.

Liikenneyhteydet ovatkin maakunnan edunvalvonnan ykkösasioita. Erityisesti Koskinen toivoo viitostien Lusi-Juva -välin kuntoon saattamista, sillä se parantaisi huomattavasti maakunnan liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujumista. Savonlinnan keskustan liikennejärjestelyjä edistetään maakunnan ohjelmarahalla.

– Myös Savonradan liikennettä maakunta on onnistunut nopeuttamaan osittain maakunnan ohjelmarahoituksen avulla, mainitsee Koskinen.

Maakuntaliitto taustavaikuttajana

Maakuntaliiton rooli on aluekehityksen ja maankäytön ohjauksen kautta luoda edellytyksiä elinkeinoelämälle ja sitä kautta maakunnan asukkaiden toimeentulolle ja hyvinvoinnille. Väen vähenemistä ja ikääntymistä potevassa maakunnassa tehtävä on vähintäänkin haasteellinen. Aluekehityksen työkaluja ovat mm. maakunnallinen strategiatyö ja maakuntaohjelma, jota toteutetaan mm. EU:n rakennerahastojen tuella. Maakunnan yhteisenä lobbarina liitto tekee töitä myös valtion budjettirahojen saamiseksi maakuntaan.

Yhteensä rakennerahasto-ohjelmien kautta tulee maakuntaan EU:n ja valtion rahaa ohjelmakaudella 2007-2013 keskimäärin 35 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä on alle prosentti Etelä-Savon bkt:sta, mutta viisaasti käytettynä sillä voidaan Koskisen mukaan saada aikaan selvästi määräänsä suurempi vipuvaikutus.

– Maakunnan kehitystä on itse tuupattava eteenpäin. Siitä, mihin rahat käytetään ja minkä viranomaisen kautta ne kulkevat, sovitaan maakunnan yhteistyöryhmässä, selventää Koskinen.