Suomen merkittävimmät turvevarat sijaitsevat Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueella. Turveruukki tuottaa turvetta alueen energialaitoksille; sähköä ja lämpöä koteihin, hyvinvointia koko Pohjois-Suomen alueelle.
Turveruukki on vuonna 1975 perustettu ja Suomen toiseksi suurin turvetuottaja, jonka liikevaihto on noin 22 miljoonaa euroa. Yritys toimii Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Ylä-Savossa. Turveruukki hallinnoi alueella 80 turpeentuotantoaluetta, joilla urakoivat paikalliset yrittäjät ja heidän työntekijänsä. Myös turvekuljetukset ovat alueen kuljetusyritysten urakoimia.
Suomessa riittää soita. Turvemaita on kolmannes maapinta-alasta eli yli yhdeksän miljoonaa hehtaaria, joista turvetuotannossa on vain 0,6 prosenttia.
Turve on monipuolinen raaka-aine. Se on vastapainetuotannossa hyötysuhteeltaan erinomainen polttoaine yksin tai yhdessä puun kanssa. Lisäksi se soveltuu maanparannukseen, imeytykseen, kompostointiin, kasvualustaksi, eläinten kuivikkeeksi, kylpy- ja hoitokäyttöön, tekstiilimateriaaliksi.
– Energialähteenä turpeen merkittävät edut ovat myös huoltovarmuus ja hintavakaus, lisää ympäristöpäällikkö Tarja Väyrynen.
Turpeesta on moneksi
Turvetuotanto antaa työtä kaikkiaan noin 12 000 ihmiselle Suomessa ja nimenomaan seuduilla, joilla työllisyys on yleensä heikoin. Turvetuotanto jatkuu samalla alueella 20 – 25 vuotta, eikä työn siirtymisestä halpatyövoiman maihin ole pelkoa.
– Polttoturvetta ei taloudellisesti kannata tuoda kaukaa eikä viedä kauas. Säde on noin sata kilometriä. Toiminnassa pyörivä rahavirta jää aina hyödyntämään omaa aluetta, Tarja Väyrynen selvittää.
Turveruukin tuottamasta turpeesta 90 prosenttia käytetään energiaksi joko jyrsin- tai palaturpeena. Suurin asiakas on yrityksen pääomistaja Oulun Energia eli sen voimalat Toppila I ja II. Turveruukin turvetta käyttävät myös muut pohjoissuomalaisten kaupunkien sähkö- ja lämpölaitokset sekä isot teollisuuslaitokset.
Yhtiön asiakkaita ovat myös jätevesilaitokset ja pienkäyttäjät, jotka lähes päivittäin kyselevät turvetta hevostalliinsa tai navettaan kuivikkeeksi.
– Meillä on myös ulkomaanvientiä. Keskieurooppalaiset kasvihuoneet haluavat kasvualustaksi puhdasta suomalaista turvetta, jota toimitamme heille irtotavarana laivalla, kertoo johdon sihteeri Kersti Kirjalainen.
– Lisäksi olemme olleet asiantuntijana projekteissa Venäjällä. Karjalassa on hyvät turvevarat ja olemme vieneet sinne taitotietoa. Kiinnostusta omaan energiatuotantoon on siellä kovasti.
Työtä ja hyvä tiestö
Turveruukin periaatteisiin kuuluu toiminnan avoimuus ja ympäristövastuu. Yhtiö hakee turpeentuotantoon sopivia alueita, ottaa yhteyttä maanomistajiin ja arvioi hankkeiden taloudelliset mahdollisuudet. Yhtiölle myös tarjotaan jatkuvasti alueita turvetuotantoon. Kaikki hankkeet esitellään etukäteen paikallisille asukkaille.
– Usein paikalliset ihmiset odottavat yhtä paljon tuotantoalueille rakennettavia uusia teitä kuin turvetuotannon käynnistymistä. Mehän myös huollamme tiet, Kersti Kirjalainen toteaa.
– Soillamme on 80 ympäristölupaa. Jokainen turvesuo on teollinen laitosyksikkö, joka vasta luvan saamisen jälkeen kunnostetaan tuotantovalmiiksi. Kuivatusvedet kulkevat monivaiheisen puhdistusjärjestelmän kautta, Tarja Väyrynen kertoo.
Turvesuo työllistää paikallisia urakoitsijoita sekä kunnostustöissä että turpeennnostossa. Turpeen kuljetuksista tehdään sopimukset paikallisten kuljetusyrittäjien kanssa.
Kun turpeennosto alueella loppuu, alue palautuu takaisin alkuperäiselle omistajalleen. Alueen uusissa käyttömahdollisuuksissa on valinnan varaa: yleensä omistaja haluaa metsittää sen tai ottaa viljelykäyttöön. Omistaja saa paitsi alueen takaisin omaan käyttöönsä, valmiin kuivatusojaston ja hyvän tiestön, joka kestää rekkakuljetukset ja palvelee alueella liikkujia monipuolisesti. Toisinaan alue vesitetään tai päästetään soistumaan uudestaan. Soistuminen alkaa heti kun ojat tukitaan.
Turveruukki
Osoite
puh.
fax
email