Sähköisten palvelujen edelläkävijä

Sujuvaan asiakaspalveluun panostava Taloustuki palvelee kuntia ja kuntayhtymiä sekä erilaisia yhteisöjä ja yrityksiä. Palveluja tarjotaan kaiken kattavina paketteina tai asiakkaan tarpeisiin räätälöitynä. Tyytyväisyys on kasvanut koko ajan ja viime vuonna 67 prosenttia asiakkaista arvioi palvelut hyviksi tai erinomaisiksi.

– Alussa asenteet eivät olleet aina kovin myötämielisiä. Porin hajautettu talous- ja palkkahallinto yhtiöitettiin ja keskitettiin, joten työntekijäpuolen näkökulmasta vastustus oli ymmärrettävää.

Muutoksien toteuttamisessa ei pysähdytty tai epäröity, sillä taustalla olivat valtuustojen päätökset ja kuntien tahtotila.  Vuoden 2007 puolivälissä toiminta alkoi vakiintua ja tyytyväisyys kasvaa, Mäkelä kertoo.

Kulut kuriin, tehoa toimintaan

Taloustuen palveluista laskutetaan yksinomaan suoritteiden mukaan, joten kunnat pystyvät jo etukäteen arvioimaan toiminnan kustannukset.

– Sopimuksiin on kirjattu kolmen prosentin vuotuinen yksikköhintojen nosto, mutta korotuksia ei toistaiseksi ole tehty. Tehtävämme on kehittää toimintoja niin, ettei tehokkuus ainakaan laske. Hintoja nostetaan vasta, kun se on tavoitteen kannalta välttämätöntä, Olli Mäkelä kertoo.

Palvelusopimusten laatimisen yhteydessä asiakkaiden kanssa sovitaan myös osakepääoman merkinnästä. Omistaja-asiakkaat voivat tarvittaessa hankkia uusia palveluja ilman kilpailutusta.

Uusien asiakkuuksien lähtökohtana ovat aina asiakastahon työprosessit. Niiden perusteella kuvataan tavoitetila ja asetetaan tehokkuuspuitteet jatkosuunnittelulle sekä suunnitellaan asiakkaan ja Taloustuen välinen tuotanto ja työnjako. Toiminta käydään läpi jopa laskumäärien tarkkuudella.

– Haemme koko ajan parhaita mahdollisia ratkaisuja, emmekä imitoi muita palvelukeskuksia. Olemme kehittäneet täysin valmiit toimintamallit ja atk-ratkaisut. Asiakkaan kannalta on monesti järkevämpää ostaa valmista kuin aloittaa itse uuden tekemistä, Mäkelä painottaa.

– Homma on pystyssä 3-4 kuukaudessa. Huolehdimme kaikesta, eikä asiakkaan tarvitse tapella atk-toimittajien kanssa. Palvelut räätälöidään tarpeiden mukaan, sillä kymmenpyöräisellä traktorilla ei ole järkeä ajaa perunamaalle, Mäkelä toteaa.

Tuoretta faktaa aina tarjolla

Kuntien hierarkiaan verrattuna Taloustuki toimii todella virtaviivaisesti. Palvelu- ja tuotantopäälliköt loistavat poissaolollaan ja päätökset tehdään hallituksen, toimitusjohtajan ja tiiminvetäjien toimesta.

Kunnissa asiat seisovat usein vastuuhenkilön lomaillessa, mutta tiimeissä osaajat eivät lopu. Taloustuen palkkalistoilla on 65 alansa taitajaa, joista halutaan pitää hyvää huolta.

– Alkuvaiheessa valituista 43 henkilöstä vain kaksi on siirtynyt takaisin tulopaikkaansa, mutta kukaan ei ole lähtenyt ulkopuolelle, vaikka edellytyksiä ja mahdollisuuksia olisi ollut runsaasti.

Kuntaikkuna on graafinen analysointimenetelmä, jonka avulla voidaan vertailla kuntien toiminnan ja palvelutuotannon tehokkuutta. Vertailutiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoihin.

Johdon raportoinnin keskeisenä ideana on koota keskeiset raportit yhdeksi, automaattisesti päivittyväksi kokonaisuudeksi. Tämän ansiosta käytettävissä oleva tieto on lähes reaaliaikaista.

– Päättäjien ja ylimmän johdon on välttämätöntä tietää, mitä palveluja tuotetaan, kuinka paljon ja millaisilla yksikköhinnoilla. Kun tuoretta tietoa saadaan kesken kirjauskauden, voidaan tehdä nopeita tilanneanalyysejä ja toimenpiteitä.

Palveluja koko Suomeen

Noin neljän miljoonan euron liikevaihdolla operoivan Taloustuen tavoitteena on olla vuoteen 2012 mennessä alansa merkittävin toimija Suomessa, ja tarjota asiakkailleen markkinoiden tehokkaimmat täysin sähköiset prosessit.

Yrityksen tavoitteena on perustaa jatkossa 5-8 alueellista toimipistettä. Vuositasolla yritys tavoittelee kymmenen prosentin liikevoittoa.

Taloustuki on mukana myös Sitran palvelukeskushankkeessa. Se muodostaa yhdessä Seutukeskus Oy Hämeen kanssa kesäkuussa perustetun KuntaPro Oy:n, jonka kautta taloushallinnon palveluja voidaan tarjota mihin päin Suomea tahansa. Yhteistyö tuo entistä vahvemmat hartiat ja laajemman osaamispohjan.

– Emme hae asiakkaiksi yksittäisiä kuntia ainakaan kaukaa, vaan vähintään 20 000 – 30 000, mutta mielellään 50 000 – 70 000 asukkaan alueita, joissa tehdään yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen ja mahdollisesti ammattikoulutuksen puolella. Yhteistyön tulee aina olla taloudellisesti kannattavaa ja toiminnallisesti järkevää kaikkien osapuolten kannalta, Olli Mäkelä painottaa.