Sako myy metsästykseen liittyvää elämäntapaa

Jaa somessa:

Linkki title="hy-sako-oy-intro.jpg"

Riihimäkeläinen Sako Oy on nykyisin osa maailman vanhinta teollista perheyritystä, italialaista Beretta-konsernia. Ensimmäinen säilynyt kirjallinen maininta Beretta-yhtiöstä on vuodelta 1526. Beretta osti Sakon vuonna 2000. Sen jälkeen Sakossa on eletty voimakkaan kasvun ja kehityksen aikaa.

– Berettan omistus on kannaltamme erittäin hyvä asia, toimitusjohtaja Raimo Karjalainen kiittelee.

– Omistaja on alalle vihkiytynyt, yksi suurimpia käsiaseiden valmistajia maailmassa. Olemme onnistuneet näyttämään heille osaamisemme ja perustelemaan tarpeellisuutemme, Karjalainen sanoo.

Sakolla on vahvat perinteet

Sako, alun perin Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja, perustettiin 1921 Suojeluskuntain Yliesikunnan Asepajan pohjalle. Riihimäelle Sako siirtyi 1927. Talvi- ja jatkosodassa Sakon tuotteilla oli merkittävä rooli; mm. legendaariset jalkaväenkivääri ”Pystykorva” ja sotilaskivääri ”Ukko-Pekka” olivat Sakon ja siihen 1980-luvulla yhdistettyjen Tikkakosken ja Valtion Kivääritehtaan tuotantoa. Sodan jälkeiseen vaiheeseen liittyy mielenkiintoinen ajanjakso Sakon historiassa. Sen omisti muutaman vuoden Suomen Punainen Risti. Tällä tavoin suojeluskuntaperustainen asetehdas säästyi ja selviytyi yli sodan jälkeisten vaikeiden aikojen.

Sittemmin Sakon omistajiksi tulivat Suomen Kaapelitehdas eli myöhemmin Nokia ja Valmet. Omistajien mielenkiinto ei kuitenkaan ollut aseteollisuudessa vaan muilla toimialoilla. Beretta-konsernin Sako-ostos oli suomalaisen aseteollisuuden kannalta merkittävä. Kuluva vuosikymmen onkin ollut Sakossa vahvaa investointien aikaa. Uusi tehdasrakennus valmistui Riihimäelle vuonna 2002.

– Uusi omistaja lähti satsaamaan tehtaaseen. Tuotannossa on otettu uutta tekniikkaa käyttöön, konekantaa uusittu ja tuotantoa automatisoitu, toimitusjohtaja Karjalainen summaa.

Sako täydensi Berettan osaamista. Pulttilukkoisia aseita ei Berettalla aiemmin ollut.

Sakossa on eletty vahvan kasvun aikaa. Liikevaihto on noussut vuoden 2003 31,4 miljoonasta eurosta tämän vuoden arvioituun yli 40 miljoonaan. Vuoden 2005 tuotantoennätys 70 000 asetta rikotaan tänä vuonna. Työntekijöitä on noin 210.

Huippuunsa hiottua laatua

Aseteollisuus on nykyisin yhdistelmä nykyaikaista konepajateollisuutta ja perinteistä aseseppien kädentaitoa. Sakossa panostetaan tuotekehitykseen ja tuotteiden korkeaan laatuun. Avainkomponentit, kuten aseiden kehys, lukko ja piippu, tehdään edelleen Sakon Riihimäen tehtaalla. Muita osia tekevät lähiseudulla toimivat alihankkijat. Kiväärien tukit tulevat Berettalta Italiasta. Hausjärvellä on Sakon patruunoiden lataamo.

– Menetyksemme pohjautuu hyvään tuotteeseen. Aseitamme kiitetään siitä, että ne ”käyvät” hyvin, itsekin metsästystä harrastava toimitusjohtaja myhäilee.

Kaikki Sakolta lähtevät aseet sekä koe- että kohdistusammutaan. Lisäksi asiakkaan toiveiden mukaisesti aseisiin asennetaan valmiiksi kiikaritähtäin sekä äänenvaimennin.

Tuotteita myydään yli 50 maassa

Toimitusjohtaja Karjalainen kuvailee heidän myyvän ennen kaikkea metsästykseen liittyvää elämäntapaa. Beretta-konsernin myötä Sako myy aseita, patruunoita, vaatteita ja varusteita.

Sakon omaa tuotantoa ovat Sako ja Tikka luodikot sekä Sako patruunat. Tuotteista 95 prosenttia menee vientiin. Päämarkkina-alue on Pohjois-Amerikka, jonne tuotannosta menee yli puolet. Muita merkittäviä metsästysalueita ovat Euroopan lisäksi mm. Uusi-Seelanti ja Australia. Sakon tuotteita myydään kaikkiaan noin 50 maassa eli lähes kaikkialla missä metsästystä harjoitetaan ja minne asevientilupia myönnetään.

Vaikka kotimarkkinoiden prosentuaalinen osuus on varsin pieni, toimitusjohtaja Karjalainen kuitenkin vakuuttaa kotimaan myynnin olevan erittäin merkityksellisen Sakolle.

– Kotipesän tulee olla kunnossa. Täällä olemme lähellä tuotteidemme loppukäyttäjää, Karjalainen painottaa.

Suorat kontaktit ja palaute ampumaharrastajilta ovat kehitystyössä tärkeitä. Monet käytössä olevat tekniset ratkaisut on suunniteltu ja toteutettu tämän palautteen pohjalta. Nykyään kaikki metsästäjät eivät välttämättä halua, eivätkä edes osaa tehdä aseiden huoltoja ja kohdistuksia. He jättävät ne mielellään ammattilaisten tehtäväksi. Sako vastaa kysyntään ja tarjoaa asiakkaittensa tarvitsemia palveluja. Heidän perehdyttäminen aseisiin ja niiden turvalliseen käyttöön tulee vastaisuudessa laajenemaan. Toimitusjohtaja kertoo Sakon suunnitelmista järjestää tulevaisuudessa ampumaleirejä ja vastaavia tapahtumia asiakkailleen.

Tavoitteena menestys ja mitalikahvit

Sakon tulevaisuus näyttää Raimo Karjalaisen silmissä hyvältä. Metsästysalan kokonaismarkkinat eivät välttämättä kasva. Nyt kamppaillaan markkinaosuuksista. Sakon tuotteiden korkea laatu ja hyvä maine auttavat tässä taistossa. Riihimäellä tehdään jatkossakin laadukkaita luodikkoja ja Hausjärvellä panostetaan patruunoita. Työvoiman saatavuus Karjalaista hieman mietityttää. Muun muassa taitavista koneistajista on pulaa. Sako tekee yhteistyötä seudun oppilaitosten kanssa osaavan työvoiman hankkimiseksi. Valmiita ammattihenkilöitä on myös rekrytoitu ulkomailta. He ovat olleet motivoituneita ammattilaisia ja heidät on otettu Sakolla hyvin vastaan.

Ampumaharrastus sai paljon myönteistä julkisuutta Pekingin olympialaisissa. Puolet Suomen mitalisaalista kotimaahan kantoi ampujat. Berettalla on tähtäin neljän vuoden päässä Lontoon olympialaisissa. Beretta haluaa tukevamman jalansijan kilpa-ampumaurheilussa.

– Vähintään yksi suomalaiskulta pitää meidän aseilla tulla, toimitusjohtaja Karjalainen asettaa tavoitetta Lontoon kisoihin.

– Sako on yksi Suomen kansallisaarteista, häntä ohjeistettiin. Näyttää siltä, että hyvin kruununjalokiveä on viime vuosina hiottu.

{gallery}hy-sako_oy{/gallery}

Sako Oy

Osoite

puh.

www.sakosuomi.fi

Jaa somessa: