Teknologiapuistosta uutta vetovoimaa

– Yritys- ja tuotekehityskeskittymän kokonaisvaltainen suunnittelu edesauttaa keskittymän vetovoimaisuutta ja aktiivista hyödyntämistä, uskoo toimitusjohtaja Paula Kokkonen.

Puisto sijoittuu Andritzin omistamalle maa-alueelle. Samalla alueella toimii vuonna 2006 toimintansa aloittanut Lappeenrannan teknillisen yliopiston kuitulaboratorio, joka tulee olemaan merkittävästi mukana teknologiapuiston toiminnassa. Myös Mikkelin ammattikorkeakoulun soveltavaan tutkimukseen ja kehitystyöhön erikoistunut YTI-tutkimuskeskus on tiiviisti mukana teknologiapuiston toiminnassa.

Keväällä 2008 valmistuvaan Noheva 1:een tulee noin 1600 neliömetrin tilat yrityksille, jotka keskittyvät kemiallisen puunjalostuksen ja ympäristöalan teknologioihin ja palveluihin. Ensimmäisessä vaiheessa teknologiapuiston tiloissa aloittaa kymmenkunta yritystä. Tavoitteena on rakentaa vuoteen 2013 mennessä noin 5000 neliön toimitilat, joihin sijoittuisi viitisentoista yritystä tarjoten parisataa uutta työpaikkaa Savonlinnan seudulle.

– Näiden toimitilojen suunnittelu on jo alkanut, kertoo Kokkonen.

Kiinnostava myös kansainvälisesti

Alkunsa PK-yritysvetoisesti käynnistyvä puisto sai siitä, että seudulla oli jo olemassa merkittävä paperi- ja selluloosateollisuudelle koneita ja laitteita suunnitteleva ja valmistava teknologiateollisuuskeskittymä. Teknologiapuiston kehittäminen mahdollistaa entistä paremmin näiden yritysten kasvualustan ja tuo tullessaan myös uusia saman alan firmoja kaupunkiin.

Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen projektijohtaja Lasse Pulkkinen näkee, että vahva toimialakeskittymä lisää näkyvyyttä asiakkaisiin, tehostaa sisäistä yhteistyötä ja vähentää investointitarpeita. Hän kokee, että myös miljöö on työvoimaan vetoava.

– Pääskylahden toimitiloista avautuvat maisemat ovat kauniit Saimaalle ja Olavinlinnaan päin, joten ne tarjoavat varmasti viihtyisyyttä työympäristöön, uskoo Pulkkinen.

Paula Kokkonen kertoo, että Savonlinnan teknologiapuistosta on jo nyt kiinnostuneet useat alueen ulkopuoliset yritykset, jotka suunnittelevat kehitys- ja liiketoimintayksiköiden sijoittamista Savonlinnaan. Mukana neuvotteluissa on sekä nuoria teknologiaan erikoistuneita yrityksiä että suurten monikansallisten yritysten toimialalle erikoistuneita yksiköitä.

– Yritykset ovat kiinnostuneet yrityskeskittymän tuomista imago- ja liiketoimintahyödyistä sekä vahvoista tutkimuksen ja tuotekehityksen tuomista eduista, mainitsee puolestaan Pulkkinen.

Savonlinnan sijaintia pidetään keskeisenä sekä Kaakkois-Suomen metsäteollisuuden että Luoteis-Venäjän metsäteollisuuskeskittymien suhteen. Tällä hetkellä Savonlinnan seudulla on tusinan verran globaalisti metsäteollisuudessa toimivia yrityksiä.

Noheva 1:en kokonaiskustannukset ovat noin kolme miljoonaa euroa. Osa rahoituksesta on saatu investointiavustuksena Etelä-Savon TE-keskuksesta, jossa keskittymä nähdään erittäin positiivisena koko seudun kehittymisen kannalta.